1. Rimaa alemmas, akka. Jos aikoo pitää blogiaan elävänä, jokaiseen kirjoitukseen ei välttämättä saa ympättyä Suurta Ajatusta. Riman ollessa liian korkeana, kirjoituksia ei tule kuin pari kertaa vuodessa (edellisen julkaisin vissiin reilu vuosi sitten). Kirjoita enemmän. Kirjoita tajunnanvirtaa, älä yritä olla mikään esasaarinen. Ole johannatukiainen tai kukatahansa aktiivibloggaaja, rustaa niitä tyhjänpäiväisiä asioita blogiisi vaikkei ketään kiinnostaisi, ihan samalla tavalla kuin teet Facebookissa.
2. Hommaa jostain ammattiapua. Siihen, että blogin ulkoasu olisi luettavampi. Nyt on mustalla taustalla valkoista tekstiä, mikä ei ole luettavuuden kannalta ehkä paras mahdollinen, vaikka onkin omaan silmään komea. Tästä sait kerran palautetta. Se painaa mieltäsi edelleen. Mutta hei, lues nyt uudelleen tuo ensimmäinen kohta. Älä nyt ota tätä liian vakavasti. Kirjotat kato vaan. Itse halusit käsivarteen tatuoinnin, mikä muistuttaa siitä ettei kaiken tarvitse olla täydellistä.
3. Hyväksy se asia, että elämäsi on vuoristorataa: alhoja, tasaisuutta, nousuja, aktiivisuutta ja monotoniaa. Nauti siitä, kun olet siinä hetkessä, että tekee taas mieli kirjoittaa. Nauti siitä, että jo maaliskuun puolessa välissä pellolla näkyy joutsenia ja pihalla lentelee sitruunaperhonen. Nauti siitä, kun kevät kutittelee poskissa.
4. Nyt et kirjoita tähän, että ne posket ovat pyöreämmät kuin vuosi sitten. Lopeta se. Sulla on ihan hyvät posket.
5. Nyt sä rupesit taas analysoimaan liikaa. Mietit tätä vitoskohtaa ainakin vartin samalla kun manasit totaalisen jumiutunutta alaselkää ja etsit sopivaa biisiä, minkä linkittäisit tähän. Ai, että laittaisit saman biisin tänne minkä kerran olet jo laittanut? No haittaisko se jotain? Täähän on sun blogi! Vaikka laittaisit Boys of Summerin tänne jokaiseen blogiin, se on sun päätös. Tää on vaan blogi, hei. Relaa nyt jo, herran jumala.
6. Eli nyt laitat tähän seuraavat biisit, etkä mieti liikaa että tajuaako jokainen lukija miksi ne on just tämän kirjoitusen yhteydessä.
-Ai ne kolme lukijaa?
-Onko sillä väliä kuinka moni tätä lukee?
-No ei.
-No niin. Piti kuitenkin silti ylianalysoida tuokin juttu.
-Sori. Mutta jos ne ei tajua tuota Juicea?
-Haittaako se?
-No ei kai.
Juice Leskinen: Aamu alkaa A:lla
The Ataris: Boys of Summer
7. Kun nyt mietit, että kirjoitatko tähän loppuun, että kirjoitat jatkossa useammin, niin... No, tee miten haluat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti