Lasten arkeenpaluu alkoi tänään, itse saan vielä lomailla kuusi suloista päivää. Lomaan on mahtunut monta autossa istuttua kilometriä, muutama maa, herkkuja, naurua, paikoin ärsyyntymistä (yllättävänä vähän), hyvää seuraa ja tietysti rokkia. Ai niin, ja rakkaan kummipoikamme rippijuhlat.
Istuin matkustajana Baltian-tourneellamme muutaman tuhat kilometriä. Matkasta jäi käteen monia havaintoja ympäröivästä maailmasta ja matkustamisesta yleensä sekä toki monta hyvää muistoa. Tässä muutama mukamas jakamisen arvoinen merkille pantava asia:
1. Pidä huoli, että autossa on takapenkkiläisille varattu tarpeeksi tikkareita.
2. Liettualaisten, yli 60-vuotiaiden naisten viikset ovat komeammat kuin useammalla yläasteikäisellä pojalla.
3. Edelliseen viitaten, baltialaisten naisten muodonmuutos parikymppsestä kuusikymppiseen on todella hämmentävä. Ymmärrän levenemisen, mutta jos pituudesta poistuu 30 cm, se on sanalla sanoen outoa.
4. Jos matkustat perheen kanssa etkä ole björnwahlroos, suosi huoneistoissa majoittumista hotelleiden sijaan. Reissullamme lähes joka kohteessa lapset majoittuivat omassa huoneessa. Yhtä isolla neliömäärällä varustettu hotellihuone olisi maksanut noin viisinkertaisen määrän. Lomalla olisi ehkä kiva syödä valmiiksi katettu aamiainen, mutta ulkomailla ruokakaupassa käynti on ihastuttavaa. (Entisissä neuvostovaltioissa syödään tai ainakin myydään hillittömät määrät leivonnaisia ja keksejä.)
5. Miksi Suomessa ei ole kattohaikaroita? Melkein teki mieli pyydystää kotiin yksi.
6. En enää ikinä valita Pori-Rauma-etapin "rekkajonoista". Rekkajono ei ole sama kuin pari hassua kuormuria peräkkäin. Menkää Puolaan. Siellä on rekkajonoja.
7. Puolassa ei olla ymmärretty taajamien ohittavia teitä. Etappi Kaunasista Gdanskiin oli pituudeltaan noin 500 kilometriä, ajoaika lähes 11 tuntia. Kun kylä loppui, alkoi toinen. Kun kuoppa väistettiin, toiseen osuttiin. Kun rekka ohitettiin, niin, no...
8. Gdanskin Madison-kauppakeskus ja sen kenkäkaupat. 47 euroa, 9 paria kenkiä. Tyttö huusi hii!
9. Autolla matkustamisessa on se hyvä puoli, että voit tosiaan roudata kenkiä lähes huvittavan määrän. Lentokoneella tämä olisi mahdollista, mutta kallista. Myös aviomiehen (lue: rahoittajan ja kuljettajan) epätoivoinen ilme on maksamisen arvoinen.
Sangen mukavan matkan jälkeen oli silti kiva tulla kotiin. Lähes samoilla jaloilla pääsimme todistamaan ensimmäistä Viikatteen livevetoa Porispereen. Oli muuten kaikkien näiden vuosien odottelun arvoista. Ja Pertti Kurikan Nimipäivät osoittivat sen, mitä punk pohjimmiltaan on.
Ilman lomaa ihminen varmasti sekoaa. Toisaalta, jos koko elämä olisi lomaa, tuskin se miltään tuntuisi. Viimeisen viikon aion viettää yleisurheilun MM-kisoista nauttien ja jälleen kerran oman itseni ruotuun saamista opetellen. (Psst, takaisin lihoituissa kiloissa on se hyvä puoli, että useampaan kertaan laihdutetuista kiloista voi nauttia aina uudelleen!)
Nää biisit on pakko kuulla:
Iggy Pop: The Passenger
Pertti Kurikan Nimipäivät: Sä et oo normaali
Viikate: Itkijänainen
